Olkapäävaivojen erikoisasiantuntija

Olkapääkirurgian asiantuntija selvittää olkavaivat

Otan potilaita vastaan Aavan ja Terveystalon toimipisteissä Helsingissä ja Espoossa.

Ahdasolka-oire (impingement)

Ahdasolka-oireOlkanivelen pitkäaikaisen kipuoireen taustalla voi olla ns. ahdasolka-oire. Siinä olkaniveltä ympäröivä kiertäjäkalvosimen jänne joutuu hankaukseen yläpuolella olevaa luista olkalisäkettä (acromion) vasten, kun kättä nostetaan hartiatason yläpuolelle. Vaivaa esiintyy usein 40-60 vuoden ikäisillä, mutta usein myös nuoremmilla yliolan-lajeja harrastavilla. Oireiston syynä voi olla rakenteellinen tai toiminnallinen ahtaus olkanivelessä. Rakenteellisessa ahtaumassa yläpuolella sijaitseva olkalisäke saattaa olla etuosastaan voimakkaasti alaspäin kaartava ahtauttaen jänteen kulkureittiä. Toiminnallisessa ahtaudessa nivelkapselin jäykkyys sekä lihasepätasapaino voivat aiheuttaa rakenteellisesti väljässäkin olkapäässä hankaumaoiretta.

Oireet:

Olkapää kipeytyy pienessäkin toistorasituksessa, kuntosalilla ylätaljat ja hartiatason ylittävät liikkeet käyvät ongelmallisiksi. Paidan laittaminen housuihin selän takana tekee kipeää. Hankauman myötä jänne ja limapussi voivat tulehtua jolloin makuuasennossa esiintyvä jomotus ja särky ovat yleisiä. Kipu aistitaan usein olkavarren yläosassa vaikka kivun syy on olkanivelessä.

Hoito:

Toiminallista lihasepätasapainosta ja jäykkyydestä aiheutuvaa oiretta voidaan hoitaa menestyksellisesti fysioterapian keinoin - venytyksin ja liikeharjoittein. Liikeharjoitteet sekä venytykset on tehtävä tarkasti ohjeiden mukaisesti parhaan tuloksen saavuttamiseksi. Akuuteissa kiputilanteissa tulehduskipulääkkeet sekä ajoittaiset kortisonipistokset tuovat usein helpotuksen. Kaikkia hartiatason hankaavia liikkeitä tulee välttää ja olkapään liikeradat tulee rajoittaa hartiatason alapuolelle kunnes hankauman aiheuttama tulehdus on rauhoittunut. Jos vaivan taustalla on rakenteellinen ahtaus, uusii oireisto tuon tuosta ja silloin tulee harkittavaksi olkanivelen tähystys. Olkanivelen tähystyksessä tehdään kolmen 5 mm aukon kautta lisää tilaa jänteelle poistamalla olkalisäkkeen etuosasta luuta sekä hankaavaa pehmytkudosta (acromionplastia). Tästä toimenpiteestä toipuminen on yleensä nopeaa, sillä käden käyttö sallitaan kivun mukaan heti eikä kantosidettä tarvita lainkaan. Toimistotyöhön voi palata heti kivun salliessa, yleensä noin 1-2 viikon jälkeen toimenpiteestä. Harrastuksiin paluu voi tapahtua liikeratojen palauduttua 3-4 viikon kuluessa. Ompeleiden poistoa ei tarvita, koska pienet tähystysaukot voidaan sulkea sulavin ompelein. Kontrollikäynti vastaanotolla on 4 viikon kuluessa leikkauksesta.

Jännetulehdukset (tendiniitti)

Olkapään jännetulehdukset syntyvät tyypillisesti ylirasituksen ja virheellisten liikesuoritusten myötä. Syksyisin haravointi ja keväisin ikkunoiden pesu tuo potilaita vastaanotoille kipeiden olkapäiden vuoksi. Uimareilla sekä yliolan-lajeja harrastavilla toistoliikkeet virheellisellä tekniikalla ärsyttävät kiertäjäkalvosimen jänteitä aiheuttaen tulehduksia. Olkapään jännetulehdus voi myös syntyä vamman myötä, kun jänne ja sen päällä oleva limapussi puristuvat olkalisäkettä vasten kaaduttaessa tai retkahduksen yhteydessä.

Oireet:

Tulehtunut jänne ja limapussi turpoavat, jonka myötä olkavarren nosto sivukautta aiheuttaa kipua. Kipu syntyy, kun turvonnut ja tulehtunut jänne puristuu sivunostossa yläpuolella olevaa olkalisäkettä vasten. Samasta syystä olka särkee öisin makuuasennossa. Kipu paikantuu usein olkavarren yläosaan sivulle ja käden nostaminen ylös käy mahdottomaksi.

Hoito:

Hoitona on luonnollisesti tulehtuneen ja ärtyneen jänteen rauhoittaminen levolla ja tulehduskipulääkekuurilla. Kylmähauteet muutaman kerran päivässä olkapään alueella lievittävät kipua. Kaikkia jännettä hankaavia liikkeitä hartiatasossa tulee välttää kivun ajan. Olkapään venytykset eivät kuulu akuutin tulehduksen hoitoon. Mikäli lääkitys ja lepo ei tuo helpotusta viikossa, voidaan tulehtuneen jänteen päälle limapussiin laittaa kortisonipistos. Tämä helpottaa kipua useimmissa tapauksissa muutamassa päivässä. Yksittäisillä kortisonipistoksilla ei ole haitallista vaikutusta luustoon tai kiertäjäkalvosimen jänteisiin, kuten usein virheellisesti ajatellaan. Palautuminen harrastuksiin ja yliolan lajeihin tulee tapahtua asteittain kipua kuunnellen. Jänteeseen voi tulehduksen myötä kertyä myös kalkkia jolloin oireisto on usein varsin voimakas. Liikerajoitteet huomattavia ja yöuni häiriytyy. Röntgenkuvauksessa kalkit näkyvät hyvin. Näissä tapauksissa voidaan pahin kipuoire taittaa ultraääniohjauksessa tehtävällä kalkinpoistolla. Samassa yhteydessä laitetaan usein kortisoni tulehdusta rauhoittamaan. Elimistö pystyy poistamaan kalkit myös itse, mutta tämä vie aikaa. Jos kalkkikertymä ei näistä huolimatta poistu voidaan oireita helpottaa tähystystoimepiteellä jossa kalkki poistetaan ja samalla usein avarretaan jänteen kulkureittiä.

Hauisjänteen kipuoire

Hauisjänteen kipuoire

Hauislihas kiinnittyy tukevasti olkavarren yläosassa sijaitsevaan korppilisäkkeeseen. Toinen ns. hauiksen pitkä jänne kiertää olkapään etuosassa kapeassa luisessa urassa nivelen sisään kiinnittyen nivelkuopan yläreunaan. Alaosastaan hauislihas kiinnittyy kyynärvarren yläosaan, värttinäluuhun.

Myös hauisjänteen vaivat, kuten katkeaminen tai rispaantuminen, voivat näkyä erilaisina olkapään kiputiloina. Katkeaminen ei yleensä vaadi leikkaushoitoa, ainoastaan aikaa. Rispaantuminen sen sijaan saattaa vaatia hoitoa: joko katkaisua tai sitten uudelleenkiinnitystä. Asiantunteva ortopedi osaa neuvoa oikean vaihtoehdon.

Hauisjänteen tulehdus:

Hauiksen pitkän jänteen oireet ovat yleisiä erityisesti heittolajeja harrastavilla urheilijoilla sekä uimareilla. Jänne hankautuu luisessa urassaan toistoliikkeiden myötä ja saattaa tulehtua. Oireina ovat olkapään etuosaan paikallistuvat kivut. Ojennetulla yläraajalla etukautta suoritetut nostoliikkeet ovat kivuliaita. Hauisjänne on usein myös painellen arka olkavarren yläosassa luisessa urassaan. Hoitona on luonnollisesti tulehtuneen ja ärtyneen jänteen rauhoittaminen levolla ja tulehduskipulääkekuurilla. Kylmähauteet muutaman kerran päivässä olkapään alueella lievittävät kipua. Pitkittyneessä tulehduksessa myös kortisonipistoksia käytetään rauhoittamaan tulehdusta.

Hauisjänteen luksaatio:

Olkapään retkahdusvammaan tai kaatumiseen liittyen hauisjännettä luisessa urassaan pitävät rakenteet voivat vaurioitua. Tämän myötä jänne pyrkii luistamaan urasta pois yläraajaa ulkokiertoon käännettäessä. Oireena on kipu tai selvä muljahtava napsuminen olkapään etuosassa erityisesti olkavarren ulkokiertoihin liittyen. Oireistoon liittyy usein myös sisäkiertäjä jänteen repeämä. Tennissyötöt sekä heittäminen käyvät mahdottomiksi kivun vuoksi. Alkuvaiheen hoitona on vamman jälkeisen tulehdusreaktion ja kivun lievittäminen, fysioterapian keinoin liikeratojen palauttaminen. Tämän jälkeen arvioidaan, jääkö haittaavia oireita. Paikoiltaan pyrkivän jänteen leikkaushoidossa voidaan jänne kiinnittää uudelleen olkavarren yläosaan. Mikäli jänne on rispaantunut huonokuntoiseksi, voidaan se yksinkertaisesti katkaista. Katkaisun yhteydessä hauiksen muoto hieman muuttuu, mutta toimenpide ei aiheuta toiminnallista haittaa - hauislihas on edelleen tukevasti kiinni korppilisäkkeessä. Nuorilla aktiivisilla ihmisillä jänne pyritään ensisijaisesti kiinnittämään uudelleen.

Hauisjänteen katkeaminen:

Hauisjänteen katkeaminenHauiksen yläosan pitkä jänne on luisessa urassa kulkiessaan alttiina hankaumalle, tulehduksille, sekä jänteen rappeumalle. Tämän myötä jänne usein ajan saatossa heikkenee, rispaantuu ja halkeilee pitkittäissuunnassa. Jänteen katkeaminen ponnistuksen yhteydessä on varsin tavallista ikäihmisillä. Katkeamisen vuoksi hauiksen muoto muuttuu ns. Kippari-Kallen lihakseksi. Kipuvaihetta kestää parisen viikkoa, jonka jälkeen olka toipuu yleensä asteittain normaaliksi eikä toiminnallista haittaa jää. Hauista kuormittavia liikkeitä tulisi välttää noin kuukauden ajan jotta kiusallista lihaksen kramppia ei esiintyisi. Hauisjänteen yläosan repeämää ei lähdetä juuri koskaan hoitamaan leikkauksella. Hauiksen alaosan irtoaminen värttinäluusta tapahtuu tyypillisesti raskasta taakkaa ojennetulla raajalla kantaessa. Tavallisimpia tilanteita ovat portaikossa esimerkiksi pesukonetta kantaessa pienen horjahduksen myötä tulleet repeämät. Kipu paikantuu kyynärtaipeen alueelle, ja hauislihas nousee ylöspäin. Nämä hauiksen alaosan jänneirtaumat hoidetaan leikkauksella. Itse olen käyttänyt näissä leikkauksissa ns. kaksoiskiinnitystä, joka mahdollistaa yläraajan liikuttelun heti leikkauksen jälkeen, ja töihin paluu kuormittamattomana on mahdollista jo viikon kuluessa leikkauksesta. Varsinaiset lihasharjoitteet hauiksen osalta aloitetaan vasta 3 kk kulutta leikkauksesta. Vanhemmilla tekniikoilla leikattuna kättä pidetään kantositeessä 4 viikon ajan, jonka myötä toipuminen on huomattavasti hitaampaa.

Olkasolisluunivelen kipuoire (AC nivel)

Syyt ja oireet:

Olkasolisluunivelen kipuoireSolisluu niveltyy lapaluun olkalisäkkeeseen olkapään yläpuolella. Tämä nivel oireilee tyypillisesti kurotettaessa kädellä vartalon toiselle puolelle, raskaita taakkoja alhaalta nostaessa sekä penkkipunnerrusliikkeessä. Kipu paikantuu olkapään päälle aristavaan, usein hieman turvoksissa olevaan kohtaan, jossa nivel sijaitsee. Vaiva on erityisen yleinen mm. aktiivisesti voimanostoja harrastavilla. Kivun taustalla voi olla vanhan olkavamman myötä syntynyt kuluma nivelessä, tulehdus, tai vamman jälkeinen pitkittynyt kipuoireilu rustovaurion myötä. Vaivan syy selviää usein jo huolellisen tutkimuksen perusteella. Pitkittyneissä ja toistuvissa kipuoireissa asia selvitetään kuvantamismenetelmin joko röntgen- tai magneettikuvauksella.

Hoito:

Rasituksessa kipeytyneen AC nivelen hoito on tulehduksen rauhoittamista kylmähautein, tulehduskipulääkkein ja rasitusta välttämällä. Myös tässä vaivassa kortisoni injektiolla saadaan usein hyvä apu. Helpotus jää kuitenkin tilapäiseksi, mikäli taustalla on rakenteellinen kivulle altistava syy nivelessä. Pitkäkestoisesta ja kiusallisesta vaivasta voidaan päästä kuitenkin eroon tähystysleikkauksella. Kolmen 5 mm aukon kautta avataan nivel alapuolelta ja poistetaan arpeutumat nivelraosta sekä muutama mm solisluun päästä jonka myötä aiemmin oireileva nivelrako jää vapaaksi liikkeissä. Toimenpiteen jälkeen yläraajan käyttö sallitaan kivun mukaan heti välttäen kuitenkin raskasta kuormitusta noin 4 viikon ajan.

Jäätynyt olkapää (frozen shoulder, kapsuliitti)

Jäätyneessä olkapäässä on kyse olkaniveltä ympäröivän nivelkapselin tulehduksesta. Tämän myötä kapseli paksuuntuu ja arpeutuu johtaen olkanivelen jäykistymiseen. Taudin keskimääräinen kesto on vuodesta kahteen ja se aiheuttaa huomattavaa haittaa arjessa selviytymiseen. Hyvän puolena kuitenkin on se että olkapään toiminta palautuu yleensä ennalleen toipumisen jälkeen. Perimmäistä syytä tulehdukseen ei usein tiedetä, diabeetikoilla sekä kilpirauhasen vajaatoiminnassa sitä esiintyy yleisimmin. Olkapään retkahdusvamma tai leikkaus voi altistaa myös kapsuliitille.

Oireet:

Tauti voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä tulehdusvaiheessa olkapää on huomattavan aristava kaikissa liikkeissä, myös hartiatason alapuolella. Jännetulehduksesta poiketen myös vartalon lähellä alatasossa tapahtuvat olkavarren kiertoliikkeet tuottavat kipua. Äkilliset korjausliikkeet esim. linja-autossa tai raitiovaunussa horjahtaessa säväyttävät voimakkaasti. Yösärky on tyypillistä. Tätä tulehdusvaihetta kestää 3-6 kk jonka aikana ilmaantuu etenevä liikerajoittuneisuus. Tyypillistä on nimenomaan kiertoliikkeisiin liittyvä jäykkyys; käden kierto selän taakse sekä ulospäin rajoittuu ensin, tämän jälkeen loitonnusliikkeet. Kättä sivulle vietäessä koko hartia lähtee kääntymään mukaan. Tulehduksen rauhoittuessa toisessa vaiheessa kivut asteittain väistyvät mutta liikerajoittuneisuus ja jäykkyys ei. Useimmiten olkavartta ei saa nostettua hartiatasoa ylemmäksi lainkaan ja arjessa mm WC-reissut ovat haasteellisia. Olka kipuilee vielä rasituksessa sekä ääriliikkeitä yrittäessä. Tämä vaihe kestää myös 3-6 kk tapauksesta riippuen. Kolmannessa vaiheessa vihdoin olkapään liikeradat alkavat hitaasti mutta varmasti palautua ja valoa näkyy tunnelin päässä. Kokonaisuudessaan liikeratojen palautuminen normaaleiksi voi kestää jopa 2 vuotta oireiden alusta. Jäätynyt olka voidaan diagnosoida huolellisella oirekyselyllä sekä vastaanotolla tehtävällä tutkimuksella. Kuvantamistutkimuksia tarvitaan ani harvoin.

Hoito:

Taudin kestoa ei voida lääkityksin tai muilla keinoin valitettavasti lyhentää. Hoidoilla pyritään ensisijaisesti helpottamaan oireita ja ehkäisemään liikerajoittuneisuuden pahenemista. Tulehdusvaiheessa aktiivisia venytysliikkeitä kannattaa välttää jo kivunkin vuoksi. Tulehduskipulääkkeitä käytetään tarpeen mukaan, pitkistä kuureista ei ole hyötyä. Mikäli öinen särky on hankalaa, voidaan laittaa kortisonipistos. Se tulee laittaa mieluiten ultraääniohjauksessa koska lääke laitetaan nivelen sisälle toisin kuin jännetulehduksissa. Osalla potilaista pahin kipu taittuu tällä.

Vaivaako olkapää? Ota yhteyttä ja varaa aika Espoossa ja Helsingissä toimivalle olkakirurgi Ilkka Moilaselle!

Varaa aika kätevästi netissä!

Olkakirurgi Ilkka Moilasen vastaanotot:

Aava Kamppi
Aava Orto-Lääkärit, puh. 010 380 5200

Terveystalo Ruoholahti

Terveystalo Leppävaara

Suosittele meitä - Recommend us