Olkapään vammat - erikoisasiantuntija Helsingissä ja Espoossa

Vaivaako olkapää? Kipu tai muu vaiva voi johtua monesta erilaisesta syystä. Se voi olla esimerkiksi traumaperäistä tai rasituksesta johtuvaa. Olen erikoistunut olkapään kirurgiaan, joten minulta saat ratkaisut ongelmiisi. Kun olkapää vaivaa, voit luottaa olkakirurgin osaamiseen.

Tältä sivulta löydät tietoa erilaisista olkapäävaivoista ja niiden hoitomuodoista.

Kiertäjäkalvosimen repeämä Olkanivelen sijoiltaanmeno Sijoiltaan mennyt solisluu Hauisjänteen vammat Olkapään murtuma Solisluun murtuma Potilasohjeet

Lue lisää ja varaa aika!

Kiertäjäkalvosimen repeämä (jännerepeämä, rotator cuff-repeämä)

Olkaniveltä ympäröi neljän jänteen muodostama kiertäjäkalvosin. Tämän avulla kykenemme nostamaan ja kiertämään olkavartta eri suuntiin. Kiertäjäkalvosimen vammat syntyvät useimmiten kaaduttaessa ojennetun raajan varaan, olkavarren retkahtaessa voimakkaasti ja joskus äärimmäisen ponnistuksen myötä.

Oireet:

Kaatumisen tai retkahduksen myötä olkapää kipeytyy, ja alkuvaiheessa kipu aiheuttaa liikerajoittuneisuuden. Kipu säteilee usein olkavarren yläosaan ja olkavarren nosto sivukautta ei kivulta onnistu. Kylmähauteet, lepo ja tulehduskipulääkkeet ovat alkuvaiheen kotihoitokeinoja. Venähdysvamman jälkeinen kipuilu sekä tulehdusreaktio asettuvat yleensä kahden viikon kuluessa, mutta olkakivun pitkittyessä olisi syytä hakeutua ortopedille arvioon. Vastaanotolla olkapää tutkitaan lukuisten testien avulla ja päätetään tarvitaanko jatkotutkimuksena rontgen tai magneettikuvausta.

Hoito:

Kiertäjäkalvosimen repeämä

Tapaturmaisesti syntynyt kiertäjäkalvosimen läpirepeämä hoidetaan työikäisellä pääsääntöisesti leikkauksella. Laajoissa repeytymissä olkavarsi jää liikerajoitteiseksi ja voimattomaksi, ja rajana voi pitää 3 viikon seuranta-aikaa: Mikäli raaja ei nouse itsenäisesti tässä ajassa hartiatason yläpuolelle, tulisi hakeutua tutkimuksiin. Hoitamattomana olkapään lihaksistoon kehittyy pysyvä surkastuma ja toiminnanvajaus. Revennyt jänteen reuna jää ahtaassa olkapään välitilassa hankaamaan ja hakautumaan olkalisäkettä vasten. Jänteen osarepeämien hoitolinjaan vaikuttavat useat toiminnalliset ja rakenteelliset seikat. Tilannetta voidaan usein jäädä seuraamaan ja kuntouttaa liikeratoja fysioterapian keinoin. Olkapään jännevaurioiden leikkaushoito suoritetaan nykyisin lähes aina tähystyksellä 5 mm kokoisten aukkojen kautta. Menetelmä vaatii pitkän kokemuksen ja kokeneen kirurgin hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Jännekorjauksen yhteydessä voidaan olkalisäkkeen alaosaa samalla hioa ja tehdä näin tilaa jänteen kulkureitille. Ompeleiden poistoa ei tarvita, koska pienet tähystysaukot voidaan sulkea sulavin ompelein.

Kuntoutus:

Vaikka itse jännekorjaus sujuu nopeasti, tulee kuntoutumiseen varata aikaa. Yläraaja pidetään jännekorjauksen jälkeen kantosidoksessa yhteensä 6 viikkoa. Tässä ajassa jänne kiinnittyy arpeutumisen avulla alkuperäiseen paikkaansa. Fysioterapia alkaa 4 viikon kohdalla leikkauksesta ja tällöin pidetään myös kontrollikäynti leikanneen lääkärin vastaanotolla. Kantosidoksen voi poistaa suihkuun mennessä sekä pari kertaa päivässä, jotta kyynärniveltä saa ojenneltua. Kaikkia kuormittavia liikkeitä tulee kuitenkin vielä välttää. Kun 6 viikkoa leikkauksesta on täynnä, voidaan kantosidoksesta luopua ja aloittaa asteittain olkapään itsenäiset (ns. aktiiviset liikeharjoitteet) fysioterapeutin opastamana. Jännekorjauksesta kuntoutuminen vie usein kokonaisuudessaan 6-12 kk. Työkyvyttömyysaika riippuu pitkälti ammatista sekä siitä, kumpaan käteen vaurio on kohdistunut. Toimistotyöhön osa palaa kantositeen kanssa 2 viikon kohdalla leikkauksesta, mutta fyysiseen raskaaseen ammattiin palataan vasta noin 3 kuukauden kuluttua leikkauksesta.

Sijoiltaan mennyt olkanivel

Sijoiltaan mennyt olkanivel (luksaatio)

Olkanivelen sijoiltaanmeno tapahtuu yleisimmin kaaduttaessa ojennetun yläraajan varaan. Olkapään muoto muuttuu silmin nähden, kun olkavarren nuppi putoaa eteen ja alas. Lähellä olevat hermorakenteet voivat venyttyä vamman myötä, ja siksi olkanivel olisikin saatava paikoilleen pikaisesti. Olkanivelen sijoiltaan meno aiheuttaa eri ikäryhmissä erilaiset vammat. Nuorilla nivelkuoppaa reunustava rustorengas usein irtoaa, ja tämä saattaa johtaa nivelen väljyyteen ja toistuviin sijoiltaanmenoihin. Ilman leikkausta riski uuteen sijoiltaan menoon on noin 70 % urheilua aktiivisesti harrastavilla nuorilla. Monesti tavataan myös murtumia nivelkuopan reunassa sekä rustovaurioita. Näiden kohdalla hoitolinja ratkaistaan tapauskohtaisesti leikkauksen tai kuntoutuksen välillä.

Hoito:

Välitön hoito on asettaa olkapää paikoilleen roikuttamalla tai manipuloimalla. Röntgenkuvaus on usein tarpeellinen murtumien poissulkemiseksi. Tämän jälkeen ylläraajaa pidetään kantositeessä vartalon myötäisesti 1-2 viikkoa. Noin kolmen viikon kohdalla voidaan aloittaa liikeharjoitteet, ulkokiertoa tulee välttää kuitenkin 6 viikkoa jotta vaurioitunut nivelkapseli saa rauhassa toipua. Kontrollikäynnillä noin 6 viikon kohdalla voidaan testata liikeradat ja mahdollinen väljyys. Magneettikuvaus on korvaamaton rakenteellisten vaurioiden osoittamisessa. Mikäli olkanivel jää väljäksi ja oireilevaksi tulee kyseeseen tähystysleikkaus jossa irronnut rustorengas kiinnitetään lanka-ankkureiden avulla paikoilleen.

Kiinnittymisen varmistamiseksi yläraaja pidetään kantositeessä 3 viikkoa. Tämän jälkeen alkaa fysioterapiaopasteinen kuntoutus liikelaajuuksien palauttamiseksi. Ompeleiden poistoa ei tarvita, koska pienet tähystysaukot voidaan sulkea sulavin ompelein. Kontrollikäynti vastaanotolla pidetään 4 viikkoa leikkauksen jälkeen. Sairasloma-aika riippuu ammatista ja kantositeen aiheuttamasta haitasta. Toimistotyöhön on mahdollista palata kolmen viikon jälkeen leikkauksesta. Kokonaisuudessaan kuntoutuminen tästä leikkauksesta vie noin 3 kuukautta, jonka jälkeen potilas voi asteittain palata urheiluharrastuksiin. Iäkkäämmillä potilailla sijoiltaanmeno johtaa lähes aina kiertäjäkalvosimen repeämään, joka jää usein huomaamatta alkuvaiheessa. Sen vuoksi vamman jälkeinen seurantakäynti vastaanotolla on tarpeellinen kuntoutumisen varmistamiseksi ja tarvittaessa jatkotutkimusten ohjelmoimiseksi.

Sijoiltaan mennyt solisluu

Sijoiltaan mennyt solisluu (AC luksaatio)

Solisluun pään vammat syntyvät tyypillisesti kaaduttaessa kyljelleen olkapää edellä. Vamma on yleinen jääkiekossa laitataklauksissa, kamppailulajeissa ja esimerkiksi polkupyörällä kaaduttaessa. Oireena lieväasteisissa vammoissa nivelkapseli turvottaa ja on liikearka viikosta kahteen viikkoon. Kipu paikantuu näissä vammoissa olkapään päälle, jossa tämä nivel sijaitsee. Mikäli vammaenergia on suuri, saattaa solisluun pää nousta kokonaan nivelestä, jolloin myös niveltä tukevat ligamentit repeävät. Näissä niin sanotuissa neljännen asteen repeämissä solisluun pää pääsee liikkumaan myös etu- ja takasuunnassa käden liikkeiden yhteydessä aiheuttaen usein merkittävää kipuoireilua.

Sijoiltaan mennyt solisluu

Hoito:

Lieväasteisissa vammoissa on kantoside kivuliaisuuden ajan , kylmähauteet sekä tulehduskipulääkkeet . AC nivel kuormittuu erityisesti penkkipunnerruksessa raskaita taakkoja maasta nostettaessa sekä vartaloa risteävissä kurotuksissa kuten viistotaljoilla tehtävissä liikkeissä. Näitä tulisi välttää vamman asteesta riippuen viikosta neljään . Neljännen asteen vammoissa kyseeseen leikkaushoito. Tuoreissa vammoissa tähystysleikkauksessa solisluun pää kiinnitetään paikoilleen, ja kantosidettä pidetään 4 viikon ajan kiinnittymisen varmistamiseksi. Viivästyneissä tilanteissa korvataan revenneet ligamentit jännesiirteellä leikkauksen yhteydessä. Kuntoutuminen urheiluun vie lajista riippuen noin 4 kuukautta.

Hauisjänteen vammat

Hauisjänteen kipuoire

Hauislihas kiinnittyy tukevasti olkavarren yläosassa sijaitsevaan korppilisäkkeeseen. Toinen ns. hauiksen pitkä jänne kiertää olkapään etuosassa kapeassa luisessa urassa nivelen sisään kiinnittyen nivelkuopan yläreunaan. Alaosastaan hauislihas kiinnittyy kyynärvarren yläosaan, värttinäluuhun.

Hauisjänteen tulehdus:

Hauiksen pitkän jänteen oireet ovat yleisiä erityisesti heittolajeja harrastavilla urheilijoilla sekä uimareilla. Jänne hankautuu luisessa urassaan toistoliikkeiden myötä ja saattaa tulehtua. Oireina ovat olkapään etuosaan paikallistuvat kivut. Ojennetulla yläraajalla etukautta suoritetut nostoliikkeet ovat kivuliaita. Hauisjänne on usein myös painellen arka olkavarren yläosassa luisessa urassaan. Hoitona on luonnollisesti tulehtuneen ja ärtyneen jänteen rauhoittaminen levolla ja tulehduskipulääkekuurilla. Kylmähauteet muutaman kerran päivässä olkapään alueella lievittävät kipua. Pitkittyneessä tulehduksessa myös kortisonipistoksia käytetään rauhoittamaan tulehdusta.

Myös hauisjänteen vaivat, kuten katkeaminen tai rispaantuminen, voivat näkyä erilaisina olkapään kiputiloina. Katkeaminen ei yleensä vaadi leikkaushoitoa, ainoastaan aikaa. Rispaantuminen sen sijaan saattaa vaatia hoitoa: joko katkaisua tai sitten uudelleenkiinnitystä. Asiantunteva ortopedi osaa neuvoa oikean vaihtoehdon.

Hauisjänteen luksaatio:

Olkapään retkahdusvammaan tai kaatumiseen liittyen hauisjännettä luisessa urassaan pitävät rakenteet voivat vaurioitua. Tämän myötä jänne pyrkii luistamaan urasta pois yläraajaa ulkokiertoon käännettäessä. Oireena on kipu tai selvä muljahtava napsuminen olkapään etuosassa erityisesti olkavarren ulkokiertoihin liittyen. Oireistoon liittyy usein myös sisäkiertäjä jänteen repeämä. Tennissyötöt sekä heittäminen käyvät mahdottomiksi kivun vuoksi. Alkuvaiheen hoitona on vamman jälkeisen tulehdusreaktion ja kivun lievittäminen, fysioterapian keinoin liikeratojen palauttaminen. Tämän jälkeen arvioidaan, jääkö haittaavia oireita. Paikoiltaan pyrkivän jänteen leikkaushoidossa voidaan jänne kiinnittää uudelleen olkavarren yläosaan. Mikäli jänne on rispaantunut huonokuntoiseksi, voidaan se yksinkertaisesti katkaista. Katkaisun yhteydessä hauiksen muoto hieman muuttuu, mutta toimenpide ei aiheuta toiminnallista haittaa - hauislihas on edelleen tukevasti kiinni korppilisäkkeessä. Nuorilla aktiivisilla ihmisillä jänne pyritään ensisijaisesti kiinnittämään uudelleen.

Hauisjänteen katkeaminen:

Hauiksen yläosan pitkä jänne on luisessa urassa kulkiessaan alttiina hankaumalle, tulehduksille, sekä jänteen rappeumalle. Tämän myötä jänne usein ajan saatossa heikkenee, rispaantuu ja halkeilee pitkittäissuunnassa. Jänteen katkeaminen ponnistuksen yhteydessä on varsin tavallista ikäihmisillä. Katkeamisen vuoksi hauiksen muoto muuttuu ns. Kippari-Kallen lihakseksi. Kipuvaihetta kestää parisen viikkoa, jonka jälkeen olka toipuu yleensä asteittain normaaliksi eikä toiminnallista haittaa jää. Hauista kuormittavia liikkeitä tulisi välttää noin kuukauden ajan jotta kiusallista lihaksen kramppia ei esiintyisi. Hauisjänteen yläosan repeämää ei lähdetä juuri koskaan hoitamaan leikkauksella. Hauiksen alaosan irtoaminen värttinäluusta tapahtuu tyypillisesti raskasta taakkaa ojennetulla raajalla kantaessa. Tavallisimpia tilanteita ovat portaikossa esimerkiksi pesukonetta kantaessa pienen horjahduksen myötä tulleet repeämät. Kipu paikantuu kyynärtaipeen alueelle, ja hauislihas nousee ylöspäin. Nämä hauiksen alaosan jänneirtaumat hoidetaan leikkauksella. Itse olen käyttänyt näissä leikkauksissa ns. kaksoiskiinnitystä, joka mahdollistaa yläraajan liikuttelun heti leikkauksen jälkeen, ja töihin paluu kuormittamattomana on mahdollista jo viikon kuluessa leikkauksesta. Varsinaiset lihasharjoitteet hauiksen osalta aloitetaan vasta 3 kk kulutta leikkauksesta. Vanhemmilla tekniikoilla leikattuna kättä pidetään kantositeessä 4 viikon ajan, jonka myötä toipuminen on huomattavasti hitaampaa.

Olkapään murtumat

Olkavarren yläosan murtumat syntyvät kaatumisen seurauksena. Kipu on useimmiten niin kova, että se ajaa potilaat ajoissa kuvauksiin ja hoitoon. Iholle muodostuu usein mustelmaa, ja olkavarren liikuttaminen ei kivulta onnistu.

Hoito:

Hoitolinja määräytyy röntgen kuvauksen perusteella. Hyväasentoiset murtumat hoidetaan kantosidoksella noin 3 viikon ajan, jonka jälkeen aloitetaan fysioterapiassa ohjatut liikeharjoitteet. Liikelaajuuksien palautuminen vie useita kuukausia ja murtuman seurauksena olkavarteen voi jäädä pysyvääkin liikerajoitusta ääriliikkeisiin. Olkavarren nupin reunaan kiinnittyvät kiertäjäkalvosimen jänteet saattavat myös irrottaa luukappaleen kaaduttaessa. Näissä tapauksissa jänne voi vetää luukappaleen mukanansa olkapään välitilaan aiheuttaen mekaanisen esteen liikkeille. Tavallinen röntgenkuvaus on riittävä tutkimus . Paikoiltaan siirtynyt jänteen kiinnitysalueen murtuma edellyttää leikkaushoitoa aina. Nivelkuopan murtumat syntyvät yleensä olkapään sijoiltaan menon yhteydessä ja hoitolinja ratkaistaan murtumakappaleen koon ja siirtymän perusteella. Osa leikkaushoitoa vaativista murtumista voidaan hoitaa tähystystekniikalla.

Solisluun murtumat

Solisluun murtumat

Solisluun murtumat syntyvät kaaduttaessa kyljelle olka edellä. Murtuma alueelle muodostuu mustelmaa, ja kipu ajaa lääkäriin. Hoitolinja ratkaistaan röntgenkuvauksen perusteella. Solisluun murtumat luutuvat yleensä hyvin, mikä on johtanut siihen, että ne hoidetaan usein ilman leikkausta kantositeellä 4 viikon ajan. Mikäli murtuman annetaan luutua virheelliseen asentoon, on seurauksena pysyvä luuharjanne ihon alla, joka aiheuttaa usein ongelmia mm. reppua kannettaessa olkaimen hangatessa ihoa. Varhaisella leikkaushoidolla pystytään välttämään nämä ongelmat asettamalla luun päät luonnonmukaiseen asentoonsa.

Varaa aika kätevästi netissä!

Aava Terveystalo

Olkakirurgi Ilkka Moilasen vastaanotot:

Aava Kamppi
Aava Orto-Lääkärit, puh. 010 380 5200

Terveystalo Ruoholahti

Terveystalo Leppävaara

Animaatio kiertäjäkalvonleikkauksesta